|
MUSTAMAKKARA - tamperelainen herkku
( Helmi Alenius-Wikman / Tammerkoski-lehti)
Alunperin sitä nimitettiin alkuperänsä mukaan verimakkaraksi tai sianmakkaraksi. Sitä valmistettiin perheissä, joissa sikaa pidettiin tulojen lisäämiseksi ja sitten teurastettaessa kaikki käytettiin hyväksi.
Kun veri laskettiin astiaan, oli paikalla verensekoittaja, joka hyytymisen estämiseksi sekoitti verta, kunnes se jäähtyi. Suolet pestiin ja käännettiin moneen kertaan. Sekaan silputtiin puhtaita olkia ja suolia sotkettiin niiden joukossa useaan kertaan ja lopuksi ne pantiin taas veteen odottamaan makkaran valmistuspäivää.
"Syömmä", makkaran sisään pantava seos sekoitettiin. Veren joukkoon lisättiin suolaa, sipulia, mausteita, sulatettua sianrasvaa ja kahta eri karkeutta ruisjauhoa. Suuria peltipannuja voideltiin valmiiksi. Makkaratikut, joita koko perheen voimin oli vuoleskeltu aika tavalla, tuotiin myös esille. Suolet huuhdottiin vielä kerran ja niin saattoi tämä mielenkiintoinen työ alkaa.
Makkarantekijä otti syliinsä kulhon, johon hän otti yhden suolen tai katkaisi siitä pätkän. Hän otti terävän makkaratikun, jolla kiersi suolen alapään kiinni kuin yliluotellen ja pani toiseen päähän sarven, jota piteli kädellä paikoillaan. Sitten hän lappoi toisella kädellä "syömää" sarveen ja veti välillä pitkin suolta alaspäin niin, että suoli täyttyi alusta lähtien sopivasti.
Kun suoli oli täynnä, hän sulki sen makkaratikulla yliluotellen ja katkaisi lopun pois, jos se oli liian pitkä. Hän veti sitten vielä kädellä suolen päästä päähän, kiersi sen kiemuralle ja laski uunipannulle. Näin täytettiin kaikki suolet, ladottiin pannuille, laatikoihin ja viimeiset tuokkosiin. Jos syömää jäi, kaapittiin se paistinpannulle, pantiin uuniin ja syötiin pois.
Jos makkarat joskus halkesivat ja sisusta purkautui pannulle, sanottiin sitä purkiaiseksi ja sekin syötiin ensiksi. Kylmä maito oli aina oivallista saatemiehenä kuuman makkaran kera ja on sitä vielä tänäkin päivänä.
![[ALKUUN]](mkuvat/up.GIF)
VERIMAKKARA 1
( Kotiruoka, Otava, Helsinki 1930 )
1/2 ltr. verta
1 dl survottuja ohraryynejä,
3 dl maitoa tahi lihalientä,
1 sipuli
2 rkl. rasvaa tahi voita
1/2 rkl. sokeria
1 tl. hienonn. meiramia
1/2 tl hienonn. valkopippuria
1-2 rkl. suolaa
3 dl ruisjauhoja
Ryynit pannaan maitoon tahi lihaliemeen paisumaan, jonka jälkeen siivilöity ja vispilöity veri, kuorittu hienonnettu ja rasvassa tahi voissa ruskistettu sipuli, mausteet sekä jauhot sekoitetaan joukkoon. Seos pannaan löyhästi paksuihin suoliin. Suolet sidotaan ja keitetään hiljaisella tulella hiukan suolalla maustetussa vedessä noin tunnin verran, eli niin kauan, ettei veri puserru suolista niihin vispilänvarvulla pistettäessä, tai kypsennetään uunissa. Makkarat tarjotaan joko heti keitettyinä tahi voissa paistettuina puolukkahillon kera.
VERIMAKKARA 2
( Kotiruoka, Otava, Helsinki 1949 )
1/2 litraa verta
1 dl rouhittuja ohrasuurimoita
3 dl maitoa tai lihalientä
1 sipuli
6 rkl. rasvaa
1/2 rkl. sokeria
1 tl hienonn. meiramia
1/2 tl hienonn. valkopippuria
1-2 rkl. suolaa
3 dl kark. ruisjauhoja
Suurimot pannan maitoon tai lihaliemeen turpoamaan, jonka jälkeen siivilöity ja vispilöity veri, kuorittu, hienonnettu ja rasvassa ruskistettu sipuli, mausteet sekä jauhot sekoitetaan joukkoon. Seos pannaan paksuihin suoliin (vain puolilleen). Suolet sidotaan ja keitetään hiljaisella tulella suolalla maustetussa vedessä noin tunti, eli niin kauan, ettei veri puserru suolista niihin vispilänvarvulla pistettäessä, tai kypsennetään uunissa. Keitetyt makkarat tarjotaan puolukkahillon kera joko heti tai voissa paistettuina.
VERIMAKKARA 3
( Keittotaito, WSOY, 1983 )
1 litra verta tai 3/4 litraa verta ja 1/4 litraa vettä
600-700 g karkeita ruisjauhoja (uutispuuroksi)
2 rkl hienoksi leikattua sipulia
1/2 rkl suolaa
(1/2 rkl hienonnettua meiramia)
Veri siivilöidään ja vatkataan. Siihen lisätään ruisjauhot, rasvassa ruskistettu sipuli sekä muut mausteet. Seoksen annetaan paisua 2-3 tuntia. Sian suolet täytetään tällä seoksella jättäen turpoamisvara. Suolen päät punotaan tikulla tai sidotaan narulla. Makkarat pannaan kiepiksi uunipellille oljille. Paistetaan uunissa kypsiksi (noin 3 tuntia).
VERIMAKKARA 4
( Marttojen kotimakkarakurssi / Lihalehti 12/2001)
1 sipuli
100 g savupekonia
1 dl rikottuja ohrasuurimoita
3 dl maitoa tai kaljaa
500 g verta
100 g rasvaa
2 tl sokeria
2 tl meiramia
ripaus valkopippuria
1 rkl suolaa
3 dl karkeita ruisjauhoja eli puuroruisjauhoja
Silppua sipuli hienoksi. Leikkaa pekoni suikaleiksi ja kuumenna ne pannulla. Kuullota sipuli rasvassa. Keitä ohrasuurimot maidossa melkein kypsiksi. Lisää jäähtyneeseen puuroon muut ainekset. Täytä suolet puolilleen koneella tai massapussilla pursottaen, sido huolella ja keitä suolalla maustetussa vedessä noin 45 minuuttia. Pistele makkaroita keittämisen aikana jotta ne eivät repeä. Ruskista lopuksi makkaroihin rapea pinta paistinpannulla rasvassa..
SUOLIEN PUHDISTAMINEN
( Kotiruoka, Otava, Helsinki 1949 )
Makkaran valmistukseen sopivat parhaiten naudan ja lampaan suolet. Suolet tyhjennetään lämpiminä heti teurastuksen jälkeen kääntämällä ne nurin. Ne pyyhitään ensin heinillä ja huuhdellaan sitten monessa kylmässä vedessä sekä pannaan kylmään veteen likoamaan 5-6 päiväksi. Vesi vaihdetaan joka päivä. Sen jälkeen suolet otetaan vedestä, puhalletaan täyteen ilmaa ja kaavitaan huolellisesti puulastalla puhtaaksi. Viimeiseksi suolien puhtautta vielä tarkastetaan valoa vasten ja ne huuhdotaan kylmällä vedellä.
SUOLIEN PUHDISTUS MAKKAROITA VARTEN
( Keittotaito, WSOY, 1983 )
Teurastuksen jälkeen pitäisi suolet käsitellä heti, sillä silloin niiden kääntäminen sujuu paremmin. Suoliliepeestä irrotetaan noin 1-2 m:n pituudelta suolta, katkaistaan varovaisesti vieden suolen päät puhtaalle alustalle. Suolen päät puhdistetaan ja sidotaan narulla. Sidottu pää työnnetään sisään ja näin saadaan kääntyminen alkuun. Nyt voidaan ohjata suoleen vesiletku, jonka avulla suoli käsissä kääntyy. Sen jälkeen suolet puhdistetaan. Niitä pestään ja hangataan hyvin esim. puulastalla, niin että kaikki lima irtoaa pois. Suolia pidetään vedessä 2-3 vuorokautta ja aamuin sekä illoin niille muutetaan uusi vesi. Liuotusveteen voi panna hiukan kaliumpermanganaattia. Suolet voidaan suolata ja käyttää myöhemmin. Parhaita ovat sian suolet.
BERLIININ VERIMAKKARA
( 1951 )
Tarpeet:
6 kg silavaa
2,5 kg siannahkaa
0,5 kg jauhelihaa
2,5 kg verta
2,5 kg sian- tai vasikankieltä
330 gr suolaa (sis.nitr)
35 gr valkopippuria
5 gr neilikkaa
10 gr meiramia
Valmistus:
Suolatut kielet keitetään kypsiksi ja kääritään ohuihin silavaviipaleisiin. Joka makkaraan menee 2 kieltä. Tuore nahka keitetään, ei kuitenkaan liian kypsäksi, sillä se menettää sitovaisuutensa ja tässä laadussa se on sideaineena. Silava leikataan 3 mm kuutioiksi ja vellotaan siten, että sen päälle kaadetaan kiehuvaa vettä. Kuutiot ovat tällöin reikäkauhassa. Nahka jauhetaan myllyn hienoimmalla sihdillä ja sekoitetaan kutterissa yhdessä jauhelihan kanssa ja samalla sekoitetaan veri ja mausteet massaan. Nitriittiä laitetaan siksi, että makkara säilyttää kauniin värinsä. Silava lisätään viimeksi. Massa pannaan hyvin pehmitettyihin sianrakkoihin ja jokaiseen makkaraan työnnetään kaksi kieltä siten, että niiden ohuemmat päät tulevat vastakkain. Nyt laitetaan puutikku kumpaankin päähän ja sidotaan narulla hyvin. Pistellään hyvin ja keitetään 85° C kuumassa vedessä 2.....3 tuntia. Kypsyttyään makkarat laitetaan painon alle, jossa ne saavat jäähtyä. Sen jälkeen makkarat laitetaan yöksi kylmään savuun.
FRANKFURTILAINEN VERIMAKKARA
( 1951 )
Valmistus:
Tämä makkara on muuten samanlainen kuin edellinenkin, mutta ero on vain siinä, että tässä laadussa leikataan kielet 1 cm kokoisiksi kuutioiksi ja lisätään massaan. Makkarat keitetään kypsiksi ja jäähdytetään painon alla sekä laitetaan jäähdyttyään muutamaksi tunniksi kylmään savuun. Makkarat täytetään sianpohjukoihin.
VERIKIELIMAKKARA
( 1951 )
Tarpeet:
3,5 kg silavakuutioita
1,5 kg siannahkaa
2 litr. verta
10 kpl suol. siankieliä
180 gr suolaa
20 gr valkopippuria
10 gr maustepippuria
8 gr meiramia
5 gr muskottia
Valmistus:
Keitetyt siankielet, joista on poistettu nahka, kääritään ohuihin silavaviipaleihin. Siannahka keitetään kypsäksi ja jauhetaan myllyn hienoimmalla sihdillä. Silavakuutiot, jotka on leikattu 4-5 mm suuruisiksi kuutioiksi, sekoitetaan jauhetun nahkan ja mausteitten kanssa hyvin ja viimeksi lisätään veri. Sekoitusta jatketaan kunnes massa on hyvin sekoittunut. Massa täytetään sonnin 20..30 cm pituisiin pohjukoihin ja jokaiseen makkaraan laitetaan 2..4 kieltä, ohuemmat päät vastakkain. Makkarat keitetään 80...85° C kuumassa vedessä 1,5..3 tuntia. Kypsyttyään makkaroiden annetaan vähän jäähtyä ja sen jälkeen ne laitetaan kevyen painon alle. Täydellisesti jäähdyttyään makkarat laitetaan kylmään savuun yöksi.
LYYPEKKILÄINEN VERIMAKKARA
( 1951 )
Valmistus:
Tämä makkara on samanlainen kuin edellinenkin, mutta tässä ei kieliä laiteta kokonaisina, vaan ne leikataan 2-3 cm kuutioiksi ja voidaan tähän käyttää myös raavaankieltä. Käsittely on sama kuin edellisessäkin.
LYYPEKKILÄINEN VERIMAKKARA 2
( 1951 )
Tarpeet:
6 kg korppujauhoja
4 kg sokeria
4 kg rusinoita
6 kg rasvaa
25 litr. verta
500 gr suolaa
60 gr valkopippuria
15 gr neilikkaa
15 gr meiramia
15 gr kanelia
5 gr kardemummaa
Valmistus:
Veri kaadetaan sekoitusastiaan ja tähän sekoitetaan suola ja korppujauhot, jotta ne saavat siinä turvota. Rusinat keitetään rasvassa kypsiksi. Sitten sekoitetaan mausteet ja rasva sekä rusinat massaan. Massan annetaan nyt jäähtyä kunnollisesti, jotta siitä tulisi tiiviimpää. Täysin kylmä massa ruiskutetaan sian väärään suoleen ja kierretään noin 10 cm pituisiksi makkaroiksi aina neljä kappaletta yhteen. Makkarat keitetään 85 ° C lämmössä kypsäksi. Tähän makkaraan on tuore sianveri parasta. Makkarat tarjoillaan joko paistettuina tai vedessä lämmitettyinä omenahillon kera.
LYYPEKKILÄINEN VERIMAKKARA 3
( 1951 )
Tarpeet:
6 litr. verta
1 kg vehnäjauhoja
1,5 kg rasvaa
1 kg pieniä rusinoita
1 kg sokeria
120 gr suolaa
25 gr kanelia
5 gr kardemummaa
10 kpl ranskanleipiä
Valmistus:
Ranskanleivät, jotka ovat noin 2 vuorokautta vanhoja, leikataan viipaleiksi ja liotetaan vedessä, sen jälkeen jauhetaan myllyn 4 mm sihdillä ja sekoitetaan vehnäjauhojen ja lopun veren sekä mausteitten kera yhteiseksi massaksi. Ruiskutetaan kevyesti leveisiin siansuoliin ja makkarat laitetaan 12.. 15 cm pituisiksi, jotka keitetään 20.. 30 min 90° C kuumassa vedessä. Tarjoillaan lämmitettyinä samoin kuin nakkimakkaratkin.
SAKSALAINEN VERIMAKKARA
( 1951 )
Tarpeet:
5 kg poskisilavaa
5 kg kylkisilavaa
2 kg siannahkaa
2 litr. verta
375 gr suolaa
35 gr valkopippuria
12 gr maustepippuria
5 gr meiramia
1 pieni sipuli
Valmistus:
Poski- ja kylkisilavat keitetään puolikypsiksi ja nahka poistetaan kylkisilavasta. Nämä leikataan 1..2 cm kuutioiksi. Siannahka keitetään kypsäksi ja jauhetaan myllyn hienoimmalla sihdillä. Nyt sekoitetaan mausteet veren kanssa hyvin ja sitten lisätään muut lihat ja nahka. Makkarat ruiskutetaan keskikokoisiin suoriin suoliin ja pistellään hyvin, jotta ilma poistuisi, sekä keitetään 85°..90° C kuumassa vedessä noin 1 tunnin ajan. Kypsyttyään makkarat laitetaan kylmään veteen ja sen jälkeen kylmään savuun yli yön. Tämä makkara sopii erikoisesti voileipäpöytään, mutta sitä ei voi paistaa.
SUOMALAINEN VERIMAKKARA
( 1951 )
Tarpeet:
37,5 kg siankylkisilavaa
5-7,5 litr. verta
5 kg sian maksaa
2 kg siannahkaa
1250 gr suolaa(sis.nitr.)
75 gr meiramia
100 gr valkopippuria
20 gr maustepippuria
40 gr inkivääriä
1 kg paist. sipulia
Valmistus:
Kylkiliha keitetään puolikypsäksi ja leikataan sen jälkeen lihainen osa 2 cm kuutioiksi ja rasvainen osa 5 mm kuutioiksi. Siannahka ja maksa jauhetaan myllyn hienoimmalla sihdillä kahteen kertaan. Tämän jälkeen sekoitetaan kaikki hyvin ja lisätään samalla mausteet. Ruiskutetaan 60..65 mm suoraan suoleen ja keitetään noin 1 tunnin ajan 75°..85° C kuumassa vedessä. Kypsyttyään makkarat laitetaan kylmään savuun.
THYRINGIN VERIMAKKARA
( 1951 )
Tarpeet:
4 litr. verta
7 kg lapasilavaa (lihaista)
1,5 kg siannahkaa
2 kg sianmaksaa ja keuhkoa
450 gr suolaa
10 gr neilikkaa
10 gr timjamia
45 gr valkopippuria
15 gr meiramia
Valmistus.
Siannahka keitetään kypsäksi ja jauhetaan myllyn 2 mm sihdillä yhdessä maksan kanssa. Lapaläski keitetään puolikypsäksi ja leikataan 1 cm suuruisiksi kuutioiksi. Nyt sekoitetaan kaikki hyvin ja lisätään mausteet. Kun massa on hyvin sekoitettu, niin se laitetaan pataan ja keitetään koko ajan lujasti hämmentäen siksi kunnes massa on puuromaista. Tämän jälkeen ruiskutetaan sian peräsuoliin ja keitetään 90°..95° C vedessä 1..3 tuntia suuruudesta riippuen. Kypsyttyään makkarat laitetaan yöksi kylmään savuun.
HOLSTEINILAINEN VERIMAKKARA
( 1951 )
Tarpeet:
10 kg silavaa
2 kg siannahkaa
3 kg maksaa, sydäntä
6 litr. verta
600 gr suolaa
60 gr valkopippuria
15 gr maustepippuria
10 gr timjamia
10 gr meiramia
15 gr inkivääriä
Valmistus:
Silava, joka on keitetty puolikypsäksi, leikataan 1 cm kuutioiksi (tähän voidaan käyttää mitä silavaa tahansa). Siannahka, maksa ja sydän jms. keitetään kypsiksi ja jauhetaan myllyn 2 mm sihdillä kahteen kertaan kuumana lisäämällä samalla verta. Tämän jälkeen sekoitetaan kaikki hyvin yhteen mausteineen ja massa ruiskutetaan lampaanpohjukoihin tai sian peräsuoliin. Keitetään 1...2,5 tuntia 90°..95° c kuumassa vedessä. Vähän jäähdyttyään laitetaan makkarat painon alle. Täydellisesti jäähdyttyään ne laitetaan yöksi kylmään savuun.
ITALIALAINEN VERIMAKKARA
( 1951 )
Tarpeet:
3 kg kylkisilavaa
3/4 litr. verta
1/2 litr. hyvää punaviiniä
100 gr suolaa
15 gr inkivääriä
20 gr neilikkaa
10 gr muskottia
15 gr valkopippuria
Valmistus:
Kylkisilava leikataan viipaleiksi ja keitetään puolikypsäksi. Jauhetaan myllyn 2 mm sihdillä ja sekoitetaan veren, punaviinin ja mausteitten kera. Ruiskutetaan leveisiin suoriin suoliin tai vasikanrakkoihin. Keitetään kypsäksi ja savustetaan kauniinkeltaisiksi kylmässä savussa
SAKSALAINEN PAINOMAKKARA eli VOILEIPÄMAKKARA
( 1951 )
Tarpeet:
5 kg poskisilavaa (nahka mukaan)
2 kg hienon. sydäntä
0,5 kg sianmaksaa
1 litra verta
240 g suolaa
10 g maustep.
5 g neilikkaa
50 g sipulia
Valmistus:
Poskisilava, sydämet ja siannahka keitetään melkein kypsiksi. Siannahka ja sipuli jauhetaan samalla kertaa myllyn hienommalla sihdillä ja sen jälkeen maksa samalla sihdillä. Poskisilava ja sydämet leikataan 1,5 cm kuutioiksi, jotka ennen sekoitusta vellotaan vielä kuumassa vedessä, kaikki sekoitetaan nyt mausteineen hyvin. Massa täytetään sonnin pohjukoihin (isoihin) ja sitten makkarat laitetaan heti 75° C kuumaan veteen tunnin ajaksi ja pistellään pois mahdollisesti makkaroihin jäänyt ilma. Tässä vaiheessa makkaroita käännellään ahkerasti, jotta rasva ei pääsisi kerääntymään makkaroissa yhteen kohtaan. Sen jälkeen makkaroita keitetään vielä 90° C vedessä 1 tunti. Kun makkarat ovat kypsiä, niin ne nostetaan hetkeksi haaleaan veteen ja sitten ne laitetaan kevyen painon alle, jossa saavat täydellisesti jäähtyä. Jäähdyttyään laitetaan makkarat kylmään savuun 12 tunniksi.
RUOTSALAINEN VERIMAKKARA
( 1951 )
Tarpeet:
3 kg korppujauhoja
3,5 kg silavaa
2,5 kg rasvaa
1 kg sipulia
200 gr voita
15 litr. verta
2 litr. maitoa
1,5 kg sokeria
300 gr suolaa
60 gr valkopippuria
30 gr maustepippuria
20 gr meiramia
30 gr kanelia
Valmistus:
Veri, jonka täytyy olla ehdottomasti tuoretta, siivilöidään ja sekoitetaan korppujauhojen kera. Sipulit paistetaan voissa kauniinkeltaisiksi (sipulin tulee olla hyvin pieneksi hakattua). Kuutioiksi leikattu silava, rasva ja maito lisätään mausteineen massaan ja sekoitetaan hyvin. Ruiskutetaan kapeisiin sonnin pohjukoihin. Keitetään kypsäksi 85...90 ° C kuumassa vedessä ja pistellään pois ilma. Kypsytysaika noin 1..2 tuntia. Kypsyttyään makkarat laitetaan hetkeksi lämpimään veteen ja hämmennetään. Sen jälkeen ne laitetaan painon alle, jossa saavat jäähtyä. Tarjoillaan paistettuina puolukkasoseen kanssa.
SKOONELAINEN VERIMAKKARA
( 1951 )
Tarpeet:
10 litraa verta
1,5 kg rouhittuja ohraryynejä
4 kg ruisjauhoja
1,5 kg rusinoita
2 kg sokeria
4 kg silavakuutioita
250 gr suolaa
20 gr kanelia
15 gr maustepippuria
20 gr muskottia
20 gr inkivääriä
Valmistus:
Ohraryynit ja ruisjauhot laitetaan illalla hyvin sekoittaen vereen. Seuraavana aamuna sekoitetaan muut mausteet, rusinat ja silavakuutiot massaan. Ruikutetaan löysästi kapeisiin sonnin pohjukoihin tai sian peräsuoleen ja keitetään 90 ° C kuumassa vedessä 1..2,5 tuntia suuruudesta riippuen.
TANSKALAINEN VERIMAKKARA
( 1951 )
Tarpeet:
10 litr. verta
2,5 litr. maitoa
2 kg rouh. ohraryyniä
4 kg silavakuutioita
1,5 kg rasvaa
1 kg ruisjauhoja
1,25 kg rusinoita
1,5 kg sokeria
300 gr suolaa
50 gr kanelia
15 gr maustepippuria
20 gr muskottia
15 gr timjamia
Valmistus:
Illalla laitetaan ryynit ja suola vereen ja seuraavana aamuna lisätään muut mausteet ja koko seos keitetään padassa paksuksi massaksi. Sitten massa ruiskutetaan löysästi 60..65 mm suoriin suoliin ja keitetään 90 ° C kuumassa vedessä noin puolen tunnin ajan.
VERIRYYNIMAKKARA
( 1951 )
Tarpeet:
10 litr. verta
3 kg raavaanrasvaa
3 kg sianihraa
1,5 kg rouh. ohraryyniä
3 kg ruisjauhoja
1,5 kg sipulia paist.
500 gr suolaa
40 gr valkopippuria
20 gr maustepippuria
20 gr meiramia
Valmistus:
Rasvat keitetään puolikypsiksi ja jauhetaan yhdessä paistetun sipulin kanssa myllyn hienoimmalla sihdillä. Ohraryynit keitetään myös kypsiksi ja sekoitetaan vereen. Tämän jälkeen sekoitetaan kaikki sekaisin mausteineen. Massa ruiskutetaan sian vääriin suoliin ja makkarat kierretään noin 12..15 cm pituisiksi 2 kappaletta yhteen ja keitetään 85... 90 ° C kuumassa vedessä noin 0,5 ..1 tuntia koosta riippuen. Kypsyttyään makkarat laitetaan kepeille, jossa ne saavat jäähtyä. Tarjoillaan paistettuina tai muuten kuumennettuina puolukkahillon kera.
VERIHYYTELÖ
( 1951 )
Tarpeet:
2,5 kg karkeita ruisjauhoja
2,5 kg hienoja ruisjauhoja
5 litr. verta
3,5 litr. lihalientä
3 kg sianihraa
0,5 kg paist. sipulia
1 pullo pilsneriä
17 gr mustaapippuria
20 gr meiramia
7 gr maustepippuria
5 gr neilikkaa
180 gr sokeria
260 gr suolaa
Valmistus:
Sianihra jauhetaan yhdessä paistettujen sipulien kanssa myllyn hienoimmalla sihdillä ja kaikki sekoitetaan kutterissa yhtenäiseksi massaksi. Laitetaan hyvin rasvattuihin muotteihin ja keitetään 2-3 tuntia 85-90 ° c kuumassa vedessä.
OMAT KOKEMUKSENI
Joitakin henkilökohtaisiakin kokemuksiakin minulla on. Setäni Reino Nieminen valmisti T:mi Peltoniemen nimellä verimakkaraa joskus 50-luvun lopussa. Olin kerran mukana, kun hän haki rautatieasemalta isoja puutynnyreitä, joissa oli suolia ilmeisesti suolattuna. Suolet pestiin. Makkaramassa kumottiin isoon metalliastiaan, jonka pohjasta lähti suippeneva putki. Lyyli Niemisen kädet kävivät sukkelaan, kun hän asetti suolen pään putkeen ja laski makkaramassan suolen sisään. Täytetyt suolet asetettiin uunipelleille. Suolten ja pellin välissä oli olkia. Isoon uuniin mahtui monia peltejä kerrallaan.
Setäni verstas sijaitsi Osmonmäen takana Tammelassa jonkun puutalon kivijalassa. Siellä oli mukavan lämmintä, mutta tuoksu ei mielestäni ollut niin herkullinen kuin mustanmakkaran maku.
Kari Nieminen
VERIMAKKARAA KYMENLAAKSOSSA
Siansuolet puhdistettiin huolellisesti moneen kertaan. Karkeat ruisjauhot turvotettiin vedessä. Veri, suola ja jauhot sekoitettiin ja laitettiin lehmänsarven läpi suoleen. Päät suljettiin narulla tai puutikulla.
Makkarat paistettiin rasvatulla pellillä tai ruisolkien päällä leivinuunissa ja syötiin tirisevän kuumina. Puolukat maistuivat verimakkaran kanssa. Joskus tarjottiin myös perunoita.
Myös lampaasta valmistettiin verimakkaraa. Jauhoiksi käytettiin ohrajauhoja. Lampaita teurastettiin pitkin vuotta, ja tuoreesta lihasta päästiin nauttimaan muulloinkin kuin syksyllä. Syksylläkin teurastettiin lammasta, jotta saatiin lammaskaalia.
Lihalehti 7/97 (Anneli Pulsa)
|
![[tori]](mkuvat/tori.jpg)
reklaamikari.fi